ROVASTI (lukkarille): Taitaapa ehkä olla sama Matvei Pirone, joka siinä kuulutuksessa mainitaan ja joka kuuluu Moskovassa rikastuneen keisarillisen baletin tanssijattarille kenkiä laittamalla.
LUKKARI: Ehkäpä sitte vielä se perillinen täältä löytyykin, herra rovasti.
TANELI: Onko se se viime sunnuntain peräänkuulutus, jossa sitä neljänkymmenentuhannen ruplan perijää etsitään?
ROVASTI: Se sama. Sillä Piirosella, josta siellä Moskovassa oli tehty ranskalainen suutari Pirone, kuuluu olleen nuorempi sisar. Se oli täällä ollut naimisissa, mutta hän ja hänen miehensä kuolivat jätettyään jälkeensä vain yhden tyttölapsen.
HISKIAS (joka sillä välin on alkanut yhä enemmän vilkastua ja käydä uteliaaksi, yrittää usein keskeyttää rovastia ja saa vihdoin kysytyksi): Mitäs var… varten sitä… sitä rovasti mi… minulta tiedustelee… telee?
ROVASTI: Siksi, että Piironen on jättänyt jälkeensä suuren perinnön.
HISKIAS: Häh? Perin… perinnön?
ROVASTI (kovaan ja harvaan): Niin, että tietääkö isäntä, oliko sillä
Matti Piirosella mitään sukulaisia?
HISKIAS: Matillako su… sukulaisia?
ROVASTI: Niin. Oliko Matti Piirosella sisarta tahi veljeä?