Anna: … niin muka suuttui ja meni matkaansa, shtó-li? Ha-ha-ha-ha!
Vasara: Kuulehan e'es loppuun! Varmaankaan ei hän tänään tahtonut olla kotona. Sillä jos hänellä toden perään on jotakin vakavaa sydämmensä pohjalla, niin oli hänen vaikea nähdä toisen miehen Olgan sulhasena.
Anna: A toden peräänkö sie tuumaat, että hän ois' uskaltanut toivoa…?
Vasara: … saavansa kerran Olgan vaimokseen. Miks'ei?
Anna: Vot tak njet! [Eipähän toki vain.] Siihen en mie ainakaan oo hänelle syytä antanut eikä slishkom [liioin] Olgakaan.
Vasara: Olgasta et saata sitä sanoa.
Anna: Saatan vjérno [varmasti].
Vasara: … Sillä Kalle on jo niin monta vuotta meillä ollut, että Olga ja hän ovat melkein kuin sisar ja veli yhdessä kasvaneet. Ja välinpitämätön Kallea kohtaan ei Olga ollenkaan ollut, ennenkuin äskettäin sattumalta tuohon Ivan Kulikoviin tutustui.
Neljäs kohtaus.
Edelliset ja Eeva.