HELÉN. Kyllä, paikalla. (Menee oikealle.)
SINKKONEN. Niin no. Pitää sitä sitte minunkin… Hyvästi. (Kättelee rouva Vallströmiä.)
ROUVA VALLSTRÖM. No, hyvästi, herastuomari.
SINKKONEN. Hyvästi, Antti. (Kättelee ja menee oikealle.)
ANTTI. Pitäähän minun viedä se säkki. — Hyvin paljon nyt kiitoksia! (On kuin pyörryksissä.)
ROUVA VALLSTRÖM. Mutta kuulkaahan Antti! Sipi on täällä…
ANTTI (säpsähtäen). Onko hän täällä?
ROUVA VALLSTRÖM. On. No, no, ei mitään… Jos Antti tahtoisi häntä pyytää sovittamaan?
ANTTI. Sipiäkö pyytää? — — Ei… ei…
ROUVA VALLSTRÖM. Mutta hänestähän se on alkujaan lähtenyt koko asia. Ehkä hän nyt peruuttaisi, sovittaisi jollakin lailla, jos pyydettäisiin, — jos koetettaisiin, Antti.