ASARIAS. Oo-jaa! Pulskalta se kyllä päältäpäin näyttää.
HETA. No, mikäs siinä sitte pidättää?
ASARIAS. Mitenkä vaan sen muuten lienee … että niinkuin … oma mieli…
HETA. Minnekäs sen tytön mieli olisi, ellei miehelään. Tietäähän sen.
ASARIAS. Eiköpä tuo taida olla… Sama kai sen on mieli senkin.
HETA. No, siitä saat olla vissi.
ASARIAS. Sitähän minä vaan tuumailen, että tokkopahan tuo itse minusta huolii?
HETA. Vielähäntä… Sekös ei huolisi… Jos ei jo muuta, niin talon emännäksi päästäksensä… Mökkiläisen tytär … ja vielä emintimän reposteltavana… Kyllä se…
ASARIAS. S'ei ole niin vissi. Se on, Anni, vähän niinkuin itsepäinen.
HETA. Kyllä sen on jo Kustaava taivuttanut ja vieläkin taivuttaa.