ANNI, ASARIAS ja VILLE. (Pieni pysähdys. Muutama rykäys Asariaksen ja Villen välillä.)
ASARIAS (puolikovaan Villelle). Nyt se passaa. Ala nyt!
VILLE. Niin, tuota, olisi sitä meillä samalla ollut vähän niinkuin asiaakin Annille.
ANNI. Sanokaa! Mitäs asiaa se olisi?
VILLE (Asariakselle). Sano nyt itse!
ASARIAS. Ei. Haasta sinä. En minä osaa.
VILLE. Se on nyt sillä viisiä, että tällä Asariaksella kauvan jo on ollut se vakava aikomus että siihen pyhään aviokäskyn säätyyn itsensä antaa.
(Nousee seisomaan.)
ASARIAS (Nousee myöskin seisomaan ja seisoo sitte hyvin totisena koko tämän kohtauksen ajan; kumartaa:) Joo.
ANNI (itsekseen). Mitä ne nyt…? Kujeileeko ne, vai?