ANNI. Syökää! — En minä huoli.
KUSTAAVA. Ka, kun et huoli, niin ole ilman. En suinkaan minä sinua kahdesti pyytämään tule.
(Menee. Alkaa hämärtää.)
Yhdestoista kohtaus.
ANNI (yksin). Voi, hyvä Isä! Mikä tästä nyt tuli?! Mitä minä nyt olen tehnyt, mitä minä olen tehnyt! Ja Villekin. Mitä hän tarkoitti? Miksi jätti hän minut? Ei saatu puhuakaan keskenämme. Onko hän suuttunut minuun, vai mitä tämä kaikki merkitsi? Voi, hyvä Isä! En ymmärrä mitään, en mitään.
(Peittää epätoivossa silmänsä, menee kaivon luo ja vaipuu kaivon kannelle alassuin tyrskähtelevään itkuun.)
Kahdestoista kohtaus.
ANNI ja VILLE.
VILLE (kuiskaten oikealta). Anni!
ANNI (hypähtää ylös). Hä? Mikä se oli?