KUSTAAVA. Mitäs se nyt se tyttö…? Ja minutkin vielä asiaan sekoittaa. Turha sinun nyt on enää sitä kieltääkään. Näinhän minä omilla silmilläni, että Asarias aitasta tuli. Myöntäähän hän sen itsekin, että hän siellä oli, vai?
ASARIAS. Kyllähän minä…
KUSTAAVA. No. Siinähän sen kuulette.
ANNI. Mutta minä olen syytön. Minun tietämättäni se oli…
TAHVO. Mitäs kujetta tämä sitte on?…
KUSTAAVA. Mitä siinä nyt joutavia reistailee? Asiahan on selvä. Kun Asarias kerran myöntää sen tehneensä, niin hän sen sovittaakin, niinkuin rehellisen miehen pitää. Eikö niin, vai?
ASARIAS. No, kah! Vallan kernaasti … sitähän minä.
KUSTAAVA. Sillähän se on tehty, että nuoret viedään pappilaan.
ANNI. Ei, ei, ei. Minä en lähde. Minä en tahdo. Jumala tietää, että se ei ole oikein, että se ei ole totta.
VILLE (tulee esille). Minä pyytäisin myöskin…