ANNI. Mutta kuinkas ruustinna jaksaa?… Ei ole mukana tällä kertaa.
ROVASTI. Kiitoksia, emäntä! Hiljalleen. Siinähän se menee. Terveisiä käski kaikille sanomaan, mutta ei päässyt tällä kertaa tulemaan. Joukkoahan sitä on siellä meilläkin ja puuhaa paljon.
VILLE. Arvaahan sen.
ANNI. Niin, — suuressa pappilassa.
ROVASTI. Siellä ovatkin kaikki yhdeksän lasta nyt koolla, suuret ja pienet, niin että onhan siinä ahertelemista ja huolta.
VILLE. Ja rovasti jaksaa itse saatavillaan käydä?
ROVASTI. Eihän se hiiri makaavan kissan suuhun juokse.
VILLE (naurahtaen). Eipä ei.
ANNI. Kahvia kai saan tuoda nyt?
ROVASTI. Kiitoksia vain, emäntä hyvä, mutta ei nyt. Syötyä sitten juon.
Kun on poltetta sydänalassa, niin täytyy jättää vähemmälle.