ASARIAS. Siellähän sitä onkin viileä nukkua.
VILLE. On oikein. Käy sinne pitkällesi vain milloin haluttaa!
ASARIAS. Jahka minä nyt ensin sen kahvin kulautan alas.
VILLE. Tuossapa se jo tuodaankin.
KUSTAAVA (on tullut portaikolle). Tässä, — tässä minä tuon. (Laskeutuu alas pihaan.)
ASARIAS (Kustaavalle). Pianpa se joutuikin. Istukaahan tekin tähän laudalle!
KUSTAAVA. Istun, istun. (Tarjoo kahvia Asariakselle.) Ja vielä itsekin juon puolisen kuppia tarinan voiteeksi. (Istuutuu.)
VILLE. No, se on oikein. Minä juon sen tuvassa ja siellä höllitän nämä ostoksenikin Annille. (Juoksee tavaroineen portaikolle.)
ASARIAS (heristäen hänen jälkeensä). Elä vain kovin kauan Annia siellä pidätä, kuule!
VILLE. Kuulen, kuulen. (Menee sisään.)