VILLE. No, nyt sen tunnet. Mutta elä nyt pudota enää!
ASARIAS. Ehkäpä sitten tähänkin tottuu. (Lähtee perällepäin.)
VILLE. Tottuu. Kaikkeen sitä tässä maailmassa on totuttava.
ASARIAS (kääntyy). Kuulehan! Onko siellä suopaakin, millä pestä?
VILLE. Kaikki sieltä löytyy. Mene vain!
ASARIAS. No. Hyvästi sitten ja — terveisiä! (Menee kiireesti perälle.)
VILLE. Hyvästi! Hyvästi! (Viittaa kädellään portaikolle päin.) Saatte tulla jo! ('ANNI ja KAISA tulevat portaikolle.)
KAISA. Joko hän meni?
ANNI. Ihanko todenperään meni?
VILLE. Meni. Ja sen se teki rakkaus, joka on "suurin näistä kaikista", kun uskoo ja toivoo.