KIKIN. Rippi-isänsä minulle kertoi niin. — No, tähän aikaan siis minä saavun sua hakemaan. Sa portillanne ole valmiina mua seuraamaan.
AFROSINJA.
Mut, armollinen herra…
KIKIN. On kaikki järjestetty. Isännältäs ei lupaa sinun enää tarvis pyytää. Ja sinut minä sitte sinne saatan, miss' odottaa sua elämäsi onni.
AFROSINJA.
Voi, rajusti mun sydämeni sykkii.
KIKIN. Se siitä tyyntyy. Raju-ilman kyllä hajoittaa päivänpaiste.
AFROSINJA. Pelko vaiko muu outo tunne mieleni näin valtaa!
KIKIN.
Huoletta ole! — Kaikki tiedät nyt.
Ja tarinoimaan täss' en jouda enää.
Hyvästi! Huomiseen siis, — tähän aikaan!
(Menee vasemmalle.)
AFROSINJA (seisoo hetkisen hämmästyksissään ja mietteisiin vaipuneena.
Kun hän aikoo mennä oikealle, tulee)
BAHMEOTOV (erään puun peitosta häntä vastaan). Vai niin on asiat?! Et tosiaankaan sa taannoin valehdellut sanoessas', ett' olet toisen.