BAHMEOTOV. Niin — kersantti! Vai korkeampaan kuuseen se teidän armonne jo kurkottaisi?! Mä pyydän anteeks', etten sitä tiennyt. No! Mutta muistahan: on kersanteista jo ennen voinut kenraaleja tulla. Kenties voi nytkin.
AFROSINJA. Sydämestäni vain toivotan ma menestystä.
BAHMEOTOV. Kiitän. Ja jos se täyttyy tämä toivotus, kentiesi silloin täytät sinä myös mun toivoni?
AFROSINJA. Kentiesi, silloin. Mutta siks kuihtunut lie unelmasi kukka tai Tuonen virran viemä.
KIKIN (tulee rantaa pitkin oikealta).
BAHMEOTOV. Kikin! — Taaskin tuo amiraaliteettilainen tiellein!
(Tekee hänelle kunniaa.)
KIKIN (Bahmeotoville).
Tsarevitsh aikoo ratsastamaan mennä.
Käy antamassa käsky satuloida!
BAHMEOTOV (luo häneen epäluuloisen vihan katseen).
Ma tottelen.
(Menee oikealle.)