JUSTIINA: Sitähän minä kummastelen, että vielä kotona viivyttelet, vaikka niin nuorten seuraan käkesit — niemelle…
MIILI: Ka, vielähän minä tuonne…
JUSTIINA: Entäs Janne? Missäs hän on?
MIILI: Eiköpähän hänkin vielä tuolla tallissa liene. Taannoin ainakin vielä kuului sieltä hänen puhettaan "Vihurin" kanssa.
JUSTIINA: No, on se poika nyt siihen oriiseensa, toden perään, niin ihastunut, ettei maailmassa enää tahdo muuta muistaakaan.
JANNE (Ääni kuuluu samalla tallista): Soh, soh, "Vihuri" poikaani, soh!!
MIILI: Tuota! Enkös sanonut?! Siellähän se on.
JUSTIINA: Sielläpä siellä! On se…!!
JANNE (alkaa tallissa laulaa täyttä kurkkua laulua n:o 2: Melartin,
"Kansanlauluja Käkisalmelta" n:o 15).
MIILI: Ettäkö olisi pitänyt häntä puheillenne käydä käskemässä, vai?