Työväen kirjastoa lähetessä, näki Robert tulen akkunasta. Hän muisti että työmiehillä oli kokous siellä tänä iltana, ja hänet valtasi satunnainen, vastustamaton halu päästä mukaan. Hän hypähti paikaltaan ja antoi ajajan seisahuttaa.
"Tulen heti jälestä." sanoi hän Gabriellelle hypätessään vaunuista, sulki oven ja antoi ajajalle lähtömerkin, "hyvästi, muutamaksi hetkeksi."
Sitten hän kiiruhti mäkeä ylös kirjastoon.
Mutta ovi oli suljettu. Epäillen seisoi hän hetkisen: mitäs hänellä oikeastaan olikaan siellä tekemistä? Viime aikoina hän oli, mikäli mahdollista, koettanut välttää joutumasta keskusteluun työmiesten keralla, kun luuli ettei nykyisessä epävarmassa asemassa voisi heitä hyödyttää, ja tiesi sahanhoitajan ja päällikön epäillen pitävän häntä silmällä. Mutta myötätuntoisuutensa rahvasta kohtaan, kiintymyksensä työväkeen, jonka henkisen ja aineellisen aseman parantamiseksi hän siihen saakka oli taistellut, pääsi hänessä voitolle. Huolimatta siitä, että hän mahdollisesti ottikin vaarallisen askeleen, ei hän voinut vastustaa halua, joka pakoitti tällä hetkellä pitämään työmiesten puolta.
Pari kertaa hän sai kolkuttaa ennenkuin raamimies Karlsson, keskikokoinen, leveäharteinen, parrakas mies, jolla oli levottomat sinertävät silmät, avasi oven. Hän oli portinvartijana, ja kysyi ynseästi: "Ken siellä?"
Robert ilmaisi itsensä: pimeässä Karlsson ensin ei ollut tuntenut pastoria, vaan nyt tervehti ystävällisesti ja kun Robert kysyi tokko saisi tulla mukaan kokoukseen, lupasi hän kuulustaa ja sulki oven.
Kesti hyvän aikaa, kunnes ovi aukeni jälleen. Robert kuuli sillävälin innostuneita, kovia ääniä, jotka kuuluivat olevan eri mieltä siitä, päästettäisikö hän sisään vai ei.
Vihdoin Karlsson taas näyttäytyi ovessa.
"Olkaa hyvä käykää sisään", sanoi hän ja avasi oven puoleksi pastorille.
Robertin tullessa saliin oli siellä kaikki hiljaa, ja häneen kääntyi satoja katseita, joissa oli utelias, epäluuloinen tai odottava ilme. Useimmat kokoontuneista olivat Ryforsilaisia, jotka hän ainakin ulkonäöltä tunsi, mutta hänen terävä katseensa, jolla hän puhujalle omituisella pikaisella tarkastamiskyvyllä, eroitti myöskin useita tuntemattomia kasvoja, joten siis työväkeä oli muualtakin saapunut tähän kokoukseen.