"Olet väsynyt, Robert", sanoi Gabrielle ystävällisesti, ojentaessaan hänelle teekupin.

"Saatan olla … ehkäpä kyllä", vastasi Robert hajamielisesti.

Gabrielle tarjosi hänelle nyt sokuria ja kermaa; hänen tapansa oli ystävällinen ja huolta pitävä, vaikka vähän kylmä. Hänen ylpeässä luonteessaan ei ollut rahtuakaan halpamielisyyden aseesta: pahasta tuulesta. Vaikeat taistelut, katkeran raivonsa kätki hän yksinäisiksi hetkikseen; koska hän kerran oli suostunut seuraamaan Robertia tänne, oli hän lujasti päättänyt täyttää velvollisuutensa ja, niin paljon kuin hänen voimassaan oli, tehdä heidän elämänsä täällä maaseudulla siedettäväksi.

Melkein keskeyttämättömän hiljaisuuden vallitessa joivat he teensä. Gabrielle huomasi, että oli jotakin, joka teki Robertin alakuloiseksi, mutta hänellä ei ollut halua kysyä syytä siihen.

Lopetettuaan syömisen, istui Robert vielä hetken, pää käden nojassa ja tuijotti avoimista verannan ovista merelle. Vihdoin hän nousi ja lausui odottamatta ja harvinaisen kiivaasti:

"Täällä ei ole helppoa olla sielunpaimenena! Kansa on henkiseen elämäänsä nähden suoraan sanoen hajonnut puolueisiin. Waldenströmiläisiä, pietistejä, vapaauskoisia, goodtemplareja, — täällä on murtumisen aika, joka saattaa Herran palvelijan pelkäämään sitä laittomuuden henkeä, joka astuu voimaan!"

Sitten lisäsi hän tyvenemmin, ikäänkuin hän olisi katunut kiivauttaan:

"Mutta Jumalan avulla hajonneet lampaat toki vielä tulevat kokoontumaan paimenensa ympärille. Minuun vaan niin sanomattomasti koskee, että se, joka kuitenkin ihmisessä on ylevintä ja parasta, nimittäin usko, aikaan saattaa riitaa ja eripuraisuutta."

Gabrielle ei vastannut; hän vaan kumartui syvälle teekyökin yli kätkeäkseen ivallista hymyä, joka nousi hänen huulilleen. "Nyt jo epäilyksiä ja vaikeuksia", mietti hän, "ehkäpä täälläkin tulee yhtä vaikeata olla sielunhoitajana kuin Tukholmassa oli…"

Robert katsahti äkkiä Gabrielleen, jonka äänettömyys teki häneen epämiellyttävän kolean vaikutuksen. Hänen tarkka silmänsä huomasi heti hymyilyn, jota Gabrielle koetti salata, ja hän ymmärsi heti sen merkityksen.