"Emme siltä saa tulla vihamiehiksi", jatkoi tohtori, noustessaan ja mennessään rouva Bergerin luo, "tiedättehän rouva Berger, kuinka minä suosin naiskysymystä ja että minun mielipiteeni on, että naisten tulee saada lukea itsensä miksikä tahansa — paitsi lääkäriksi, se on ainoa pikku seikka, jonka hän mielestäni voi jättää tekemättä — muuten, niinkuin sanottu, miksikä tahansa. On vaan yksi seikka, joka ei mielestäni todista hyvää naisista ja se on, että mies, olkoonpa hän kuinka ruma ja yksinkertainen ja ikävä tahansa, kuitenkin niin helposti saa itselleen vaimon."

Paheksuvien ja tyytymättömien äänien kohina keskeytti tohtorin.

"Odottakaa, odottakaa, niin saatte kuulla!" jatkoi tohtori, tehden kädellään suuremmoisen liikkeen. "Tiedättekö milloinkaan nähneenne mitään suurempaa ja vastenmielisempää kuin pieni pehtori Wetterling punaisine viiksineen ja marraskuun aikuisine silmineen — vaikka ehkä hän on naisväen mieluinen … en tiedä, heillähän kuuluu olevan niin erilaiset mielipiteet kuin herroilla."

"Oi ei … ei … hän on kauhea … hänestä ei suinkaan kukaan saata huolia…" kaikui nyt kuin yhdestä suusta tohtorin ympärillä.

"Vai eikö?" vastasi tohtori riemuiten. "Mutta tässäpä erehdytte, hyvät rouvani ja neitini! Joll'ei Ensbackan Hammar valehtele, eikä minulla ole mitään syytä uskoa sitä, tulee Wetterling näinä päivinä julkaisemaan kihlauksensa erään tytön kanssa, joka on kaikkein kauniimpia paikkakunnalla."

"Mahdotonta … ei, se on vaan juoruja … kuka se olisi?" huudahtivat kaikki naiset hellittäen käsityönsä ja uteliaalla hartaudella tuijottaen tohtoriin.

"Niin kuka se voi olla", toisti tohtori ja katseli veitikkamaisesti ympärilleen. "Ei mikään suurempi eikä pienempi kuin — kauppias Bångin kaunis koti-opettajatar! Mitä sanotte siitä uutisesta, luulisinpa sen kelpaavan."

Hetken vaitiolo seurasi tohtorin odottamatonta ilmoitusta, mutta sitten syntyi yleinen vilkas keskustelu, jossa jokainen, mahdollisuuden mukaan, koetti huutaa kovemmin kuin toiset ja saada omaa mielipidettään asiasta yleisesti tunnustetuksi.

Tohtori istui hieroen käsiänsä ja loi merkitseviä katseita Gabrielleen, ikäänkuin hän olisi tahtonut sanoa "muistatteko, että sanoin, ett'ei mikään maailmassa huvita Ryforsilaisia niin suuresti kuin kauppias Bångin koti-opettajattaret!"

Keskustelun lopetti nyt ilmoitus, että illallinen oli pöydällä ja sitä seuraavat tukalat hetket, jolloin seuran tuli astua saliin ja rouva Bergerin ja rouva Kernellin tuli ratkaista vaikea tehtävä, yht'aikaa olla vaatimattomia eikä ottaa ensiksi ruokaa, vaan ei myöskään sallia toisen sitä tehdä. Mutta heti kun syöminen vaan oli tullut hyvään vauhtiin, alkoi keskustelu uudestaan ja tällä kertaa nuoret tytötkin, jotka nyt vasta saivat tiedon uutisesta, ottivat siihen osaa.