Sotamiehiä oli noin kymmenkunta. Muuan heistä, joka näkyi olevan joukon johtaja, huusi ja viittoi poistuville tytöille, tömisteli jalkojaan ja pudisti tikariaan. Kuusi tai seitsemän miestä lähti heti juoksemaan pakenijain perään.
Mutta Ingrid ei huomaa heitä, hän katsoo vain äitiä. Hän näkee kuinka johtaja lähestyy äitiä pudistaa tikaria hänen edessään, osoittaen pakolaisia kohti. Mutta äiti seisoo tyynenä. Mitä, rohkeneeko hän laskea käsivartensa äidin vyötäisille? Ei, äiti nostaa äkkiä ylös kätensä, jossa hänellä on tuo iso avain. Mies tekee peräytyvän liikkeen, mutta iskee samassa tikarinsa äidin rintaan ja vetää sen verisenä ulos.
Äiti kaatuu portaalle. Ingrid näkee hänen kullanruskeat kiharansa maassa…
— Oi Jeesus auta!… Vappu… pidätä… äiti kuolee… änkytti kalmankalpeana Ingrid, hypähtäen ja tarttuen kiinni ohjaksiin, sekä valmistautuen hyppäämään alas rattailta.
— Jumalan tähden, Ingrid, heitä irti ohjista! Ja istu rauhassa.
Vappu tarttui lujasti Ingridin käsivarteen ja painoi hänet istumaan.
Hän katsoi taakseen ja näki rouvan makaavan siellä verissään ja liikkumattomana, mutta hän näki myöskin parin venäläisen olevan saavuttamaisillaan heidät. Hän koetti sentähden ajaa minkä saattoi, niinkuin rouva oli käskenytkin, vaikka mitä hyvänsä tapahtuisi. — Kai hän sen arvasi edeltä… rouvakulta, ajattelee Vappu.
Mutta ruunan kulku ei sen paremmin edisty, vaikka Vappu huutaa, nykii ja lyö. Se juoksee vain tasaista kulkuaan eteenpäin, torjuen hännällään lyöntejä. Laukasta se on jo kyliänsä saanut.
— Venäläiset perässä huutavat ja nauravat. Vihdoin eräs etäämpänä olevista pysähtyi, tähtäsi ja laukaisi, mutta luoti vingahti ylitse. Toinen seurasi esimerkkiä, mutta ampui vuorostaan sivuitse.
Vappu laskeutui nyt kärryjen pohjalle pitkäkseen ja veti Ingridin kanssaan.
Kolmas luoti kävi kärryjen takalautaan. Sille se ei tehnyt mitään vahinkoa, ruukku vain täräyksestä vähän vioittui kuten jälkeenpäin huomattiin. Nyt ei ruunakaan enää tarvinnut lyömistä, se laukkasi lentämällä eteenpäin, saatuaan vihdoinkin päähänsä, että tässä oli todella kiire tarpeen. Kolme, neljä laukausta ampuivat takaa-ajajat vielä heidän ylitseen ja sivuitseen, mutta jäivät kiukkkuisesti ärjyen jälkeen.