— Minä tein tötterön, vedin auki laatikon ja punnitsin kahvin. Mutta jättäen tämän toimen puoliväliin sanoin:
— Ehkäpä saan tarjota vaarille vähän nuuskaa ensiksi kaupan aluksi.
— Kiitoksia paljon, koska hyvä pahaa tekee? vastasi ukko.
— Saanko teillekin tarjota? sanoin kulkurille, täyttäessäni ukkoa varten pöntöstä myymäpöydän alta tötteröä, jonka juuri olin paperiliuskasta kivertänyt.
— En minä nuuskaa, vastasi tämä äreästi. — Mitä sen nuuskan kanssa nyt aikaa kulutatte?
Menin antamaan nuuskaa ukolle.
Nyt olisi edellisellä tosin ollut tilaisuus anastaa sokerikirves siitä, mutta hän uskoi nyt, että minulla oli aikomus antaa ukolle ensiksi hänen ostoksensa. Hän seisoi siis ja odotti vain selin myymäpöytään, seuraten minua silmillään. Minä kyllä tiesin, miten tärkeä ukon lähtö hänelle olisi, ja ettei hän siis vielä uskaltaisi anastaa kirvestä. Ja samalla oli hänelläkin tieto siitä, että hän nyt oli kylliksi lähellä saadakseen sen, jos tahtoisi; mutta vastapainona oli vakuutus siitä, että minä nyt varmaan aioin päästää ukon lähtemään, koska olin rohjennut jättää kirveen siihen.
Olen monesti itsekin huomannut tuon tekoni uhkarohkeaksi, että jätin hänet kirveen vartijaksi. Mutta tahdoin ehdottomasti antaa ukolle merkin, sillä hän näytti ylen välinpitämättömältä tuosta roistosta, ja ajattelin siis, että hän ehkä ei käsittäisi koko vaaraani eikä viitsisikään tällä ilmalla olla kauan puodissa, vaikkei hän sanonutkaan kiirettä olevan. Samalla oli myöskin tarkoitukseni antaa ukolle häneen itseensäkin nähden varoitus. Antaessani tötterön ukolle katsoin pyytävästi häneen, ettei hän kiirehtisi pois. Hän vastasi samoin silmäyksellä vastaanottaessaan tötterön ja kiittäessään. Näin, että hän oli käsittänyt tarkoitukseni. Ehkä hän olisi ollut pyytämättänikin, mutta minä tunsin niin suurta ahdistusta, etten olisi voinut rauhassa odottaa asiain menoa. Huolettoman näköisenä palasin sitten entiselle paikalleni.
Kulkuri kääntyi nyt sivuttain päin myymäpöytää, nojaten siihen. Hänen sormensa leikkivät pöydällä.
Sidoin kahvitötterön kiinni ja laskin sen pöydälle. Mutta nyt kun oli sokeria punnittava, työnsin äkkiä sokerikirveen laatikon sisälle ja laatikon kiinni.