Minun vilpittömästi rakastettu veljeni! Meidän Herramme Jesuksen
Kristuksen armo, henki ja rakkaus olkoon ja hallitkoon sydämemme!

Suuri armo olisi se, jos saataisiin Pyhä Henki sydämeemme, sillä hän olisi meissä rukouksen Henki, viisauden Henki ja Herran pelon Henki; Hän opettaisi meitä kaikessa ja johtaisi meitä totuuteen. Yhtä vähän olisi Hän meissä vaikuttamatta, tuin paha henki niissä sydämissä, joissa se saapi oleskella ja hallita. Mutta minä viheliäinen syntinen en tähän asti ole oikein ottanut Häntä sydämeeni, sentähden on minun sydämeni ollut irstas ja täydetty maailmallisilla, turhilla ajatuksilla, vaikka vasten tahtoani ja minun suurimmaksi inhokseni ja rauhattomuudekseni. Minulla ei ole ollut mitään voimaa joka hetki karkoittaa tarpeettomia haluja ja ajatuksiani, tai kuolettaa vanhaa ihmistäni, mikä on tullut siitä, ettei Jumalan Henki ole saanut ottaa ja hallita sydäntäni niin, että olisin lakkaamatta isonnut ja janonnut Jesuksen yhteyttä ja vartioinut sydäntäni. Sentähden ei minulla niissä rukouksen ja uskon harjoituksissani, joita olen koettanut monena vuonna pitää, ole ollut oikein rauhallinen sydän. Kun nyt Herra Hengellänsä, suomentaessani kirjaa: "Kristuksen kanssa kätketty elämä Jumalassa", on saanut vaikuttaa vähän minussa ja antaa minulle armoa sydämelliseen rukoukseen, niin olen saanut hengelleni valoa ja turvaa, sekä vakuutuksen, että, jos ihminen tahtoo joka päivä kasvaa sekä itsensä että Vapahtajan tuntemisessa ja rakkaudessa, pitää hänen lakkaamatta rukoilla ja valvoa, alati karkoittaa tarpeettomia haluja ja ajatuksia sydämestänsä ja antaa sen aina työskennellä hengellisissä ja jumalisissa asioissa. Mutta siinä kamppausta ja kilvoitusta tarvitaan, erinomattain alkaessa. Öitä on minun täytynyt siinä viettää ja päivilläki mennä eripäälleni huokauksia huokailemaan. Sitte kuin siihen armon kipinöitä annettiin, olen rukoukseen mennessänikin ollut rukouksessa, joka ei lakkaa, vaikka polviltani nousen ylös. Nyt oli rukous rukouksen ja huokaus huokauksen perästä, oli missä oli, ja se armo (sisällinen rukous) on kuitenkin vielä sangen heikko. Mutta toivon Herran, joka hyvän työnsä on alkanut, vahvistamaan sitä, ettei tuiki pienet asiat sitä saa estää, jos minä olen vaarinottavainen itsestäni ja päälle pitäväinen. Auta, auta, armas Jesus, äläkä laske minua käsistäs!

Svartholmassa 31 p. maalisk. 1832.

H. R.

34. Samalta 20 p. maalisk. 1833.

Minun rakas veljeni! Saan kiittää sinua viimisestä minulle rakkaasta kirjeestäsi. Sangen murheellisena minä läksin sinun tyköäs, ajatellen: mikä oppi se on, kuin uskon nimellä ja varjolla rukous hyljätään, vaikka rukous on uskon ensimmäinen hedelmä, joka nähdään Niniven kuninkaan esimerkistä, joka, kuin hän uskon kipinän sai Jonan saarnasta, rupesi hän lujasti huutamaan Jumalan tykö ja siihen muitakin käskemään ja kehoittamaan, ja Paavalin esimerkistä, jonka itse Jesus peljätti uskoon, rupesi kohta rukoilemaan, niinkuin on siitä nähtävä, että, tuin Jumala käski Ananian menemään häntä neuvomaan ja Ananias sanoi: kuinka minä rohkenen mennä senkaltaisen pedon tykö, joka on sitä ja sitä tehnyt? johon Jumala vastasi: saat mennä hänen tykönsä, hän on jo valittu ase minun kädessäni, sillä hän rukoilee (Ap. T. 9: 11-15). Samalla tavalla, kuin Kananean vaimolla oli suuri usko, niin se kaiketi saatti hänen suuressa määrässä rukoustakin harjoittamaan. Ja sen lisäksi kun tiesin Juh. Arndtin kirjoista, että usko sammuu sen ihmisen sydämessä, joka rukouksen kanssa vilpistelee, niin siitä sain sen vakuutuksen, että ilman rukousta ei tule usko oikiaan alkuun, ei lisäänny eikä pysy voimassansa rukoilemattoman sielussa j.n.e.

Minä olen nykyään saanut Ruotsissa ilmestyneet ja saksasta käännetyt Uuden Testamentin Selitykset ja käännän nyt viimistä osaa niistä siihen epistola postillaan, josta jo ennen olen kääntänyt ensimäisen osan tai talvipuolen, jonka toimittaja on Schultenius. Mutta ne selitykset, joita nyt käännän, on Juh. Gosner, joka Pietarissa piti suuria kokouksia, kirjoittanut saksaksi. Tämä kirja, tai Raamatun selitykset, näyttää oleman kelvollinen ja sillä on nimenä: "Jesuksen elämän ja opin Henki Uudessa Testamentissa."

Svartholmassa 20 p. maalisk. 1833.

H. Renqvist.

35. Samalta 24 p. toukok. 1834.