45. Samalle, 18 p. kesäk. 1859.

Rakas veljeni Kristuksessa! Niin tervetulleet kuin kirjeesi aina ovatkin olleet minulle, oli kuitenkin tällä kertaa surettavaa nähdä, miten suurella vaivalla kirjeitäsi kirjoitat. Voimat näyttävät vähenevän, ja vaikka sinulle on ainoastaan iloista piakkoin päästä tästä pahasta maailmasta, muuttamalla oikeaan kotiin, levätäksesi Vapahtajan luona kaikista taisteluistasi ja vastuksistasi, joita vastaan olet koko elämäsi ajan saanut taistella, on se kumminkin oleva Jumalan seurakunnalle Suomessa suuri vahinko, jollei Herra herätä jotakin toista saman henkistä ja voimaista, tuin sinä veljeni. Meillä on syytä nykyään monta, jotka saarnaavat evankeliumia, mutta heidän elämässään kaivataan Jumalan henkeä ja voimaa, sana ei ole heidän elämänänsä ja voimanansa, ja hedelmätkin ovat siis sen mukaan. Vuodattakoon Herra henkensä kaikelle kansallensa ja herättäköön uskollisia palvelioita! Mutta ajat alkavat näyttää uhkaavimmilta; niinkuin meillä olisi suuret rangaistukset odotettavina. Ihmiset eivät enää tahdo kuulla Jumalan tyyntä ja hiljaista ääntä, joka niin kauan on heitä kutsunut. Täytyyhän Hänen silloin puhua jyrinällä. Onhan jetin todistus Hänen rakkaudestansa. Hän ei jätä mitään koettamatta johdattaessaan ihmisiä luoksensa. Hirmuista on kuulla, miten ihmiset nyt teurastavat toisiansa. Ei mikään eläin tapa kaltaistansa, mutta ihmiset omat saatanallisia. Oi! jospa rukouksemme voisivat taivuttaa Herraa vielä kerran tulemaan eteesi ja sanomaan: tähän saakka, ei kauemmaksi! Mutta hän tietää parhaiten, käyttäisivätkö he hyväkseen semmoista viivytystä, tai pahentuisivatko he ainoastaan. — — —

Neitsy H. on voinut hyvin koko talven ja käyttää kylmävesiparannusta mikä näyttää hänelle tekevän hyvää. Heti keskikesän perästä aikoo hän nyt, kuten tavallisesti, matkustaa Tukholmaan virkistämään henkeänsä ja seurustelemaan luotettavien uskovaisten ystäviensä kanssa. Hän lähettää paljon terveisiä.

Tänään vietetään Helsingissä ensimmäistä lähetysjuhtaa Suomessa. Se on juhla, jota minulta ei ollut toivoa saada nähdä. Ohjatkoon Herran Henki johtokuntaa taitteen totuuteen. Luulen varmasti useiden jäsenien harrastavan asiaa, mutta heiltä puuttuu vielä kokemusta. Jos he ovat rehellisiä, on Herra heille kyllä antava oikean lähetyshengen ja kaikki, mitä he tarvitsevat. Neitsy Katarina Ekblom on matkustanut sinne ollaksensa läsnä juhlassa. Ja häneltä toivon minä saavani tarkempia ilmoituksia.

Toivoen sinulle, rakas veljeni, Jumalan armoa ja rauhaa ja Hänen sisällistä läsnäoloansa päiviesi loppuun asti, pysyn k.e.

Ferd. Uhde.

46. Samalle, 22 p. syysk. 1860.

Rakas veli Kristuksessa! On sangen pitkä aika siitä, kun sain tietoa sinusta; mutta toivon kumminkin, ettei terveytesi ole huonontunut ja että Jumalan armosta voit kanssapuheilla olla hyödyllinen vahvistukseksi uskovaisille ja esirukouksilla edistää Jumalan valtakunnan leviämistä. Me elämme vakuutta vaativassa ajassa, ja suuria taisteluita on maahan tulemassa. Mitta täyttyy kyllä pian ääriinsä saakka ja Herran tuomiot tekevät lopun suuresta sekasorrosta. Paavin valtaa ahdistetaan nyt niin kovin, että sen perikato näyttää väistämättömältä. Samoin Muhammedin valtaa. Mutta protestanttinenkin kirkko on puhdistettava; sillä uskottomuus ja puoluehenki pääsevät monin paikoin voitolle, ja rakkaus heikontuu. Meidän kaikkien täytyy vielä enemmän herätä hengelliseen elämään. Meidän täytyy jättää kuori ja liittyä sydämeen. Ulkonainen on näkyväinen, mutta katoovainen. Sisällinen on näkymätön, ja katoomaton. Sentähden, rakas veli, on Herra pannut sinut tautivuoteelle, johtaaksensa sinua sisällisemmin kaikessa totuudessa. Ulkonainen vaikutus on vähitellen kokonansa jätettävä, että rukous ja sisällinen seurusteleminen Jumalan kanssa olisi ainoana toimenasi. Silloin voidellaan sinut Pyhällä Hengellä, voidaksesi jakaa henkeä ja elämää sekä kaikille, jotka tulevat lähempään yhteyteen kanssasi, että koko Jumalan seurakunnalle. Niinkuin Mooseksen kasvot kirkastuivat, kun hän neljäkymmentä päivää oli ollut Herran luona Sinailta, niin armoitetaan semmoinen Herran palvelija, että hän loistaa, kuin aurinko ennen laskemistansa ja jakaa valoansa lähelle ja kauas. Seuraa tätä Herran kutsumusta ja elä salattua elämää; silloin on viiminen vaikutuksesi oleva vielä ihanampi kuin edellinen vaikutusrikas elämäsi.

Nyt sanon jäähyväiset sinulle rakastettu veljeni. Olen ensi viikolla lähtemässä Saksanmaalle, ja minun korkealla iälläni on epävarmaa, saanko milloinkaan palata Suomeen. Tällä kertaa on kyllä päätetty, että vietän ainoastaan talviajan lämpimämmässä seudussa ja keväällä palaan takaisi; mutta kaikki on Jumalan kädessä, emmekä me saa edes ajatella huomispäivää.

Vaikkemme koskaan ole nähneet toisiamme, olemme kuitenkin olleet ystävät sisällisessä suhteessa, ja Jumalan armosta toivon yhtyvämme siinä valtakunnassa, missä ei mitään eroa enään ole.