SELMA. Älä luule voivasi minua viekotella. Mutta sano, eikö sinua omatuntosi soimaa laisinkaan. Kuinka sinä saatat,—eikö todella omatuntosi——
IINA. Hm! Minä tukkean omatuntosi suun.
SELMA. Kuinka?
IINA. Kuinka?—Hm! Viinillä, oluella—laululla ja—
SELMA. Mutta se herää uudelleen.
IINA. Minä tukkean taasen,—kunnes se ei herää enää.
SELMA. Mutta ajatteletko sinä laisinkaan, mitä sinä teet? Minne joutuu sellainen, joka on pakoittanut omantuntonsa äänen vaikenemaan?
IINA. En minä viitsi kuulla mokomaa. Kun et tule, niin ole tulematta.
(Pyörähtää pois.)
X:s KOHTAUS.