Kas! Mitkä kasvot!
(Menee sivutse.)
Tuollainen impi täällä!——Muistuttaa … ketä—?
(Menee, taakseen vilkaisten.)
SELMA. Miksi katsoi hän minuun niin kummallisesti? Varmaankin tunsi,— Noin tukevaksi mieheksi hän on kasvanut.—Ei! Ei hän tuntenut. Kyllä hän olisi tervehtinyt.
(Katsoo Rahikan jälkeen.)
Hän oli hyvä poika… Mikä lie hän nyt?… Niin kummallisen, salaperäisen näköinen…
XI:s KOHTAUS.
SAARA. (Tulee ovelle.) No siinä sinä vihdoin olet. Olisit vielä kauemmin viipynyt!—Vai tuntuu sinusta raskaalta vai olla äidin silmäin alla.
(Tulee ulos.)