TUOVILA. (Its.) Miellyttävä hän on kuin peijakas!
AINA. No, aiotteko täällä kauan viipyä?
TUOVILA. Se riippuu kokonaan,——niin—kokonaan——
AINA. Kokonaan?
TUOVILA. (Its.) Jokohan minä avaan sydämeni?
AINA. Suokaa anteeksi uteliaisuuteni. Taisin koskea asiaan, joka on salaisuus.
TUOVILA. Ette suinkaan! (Its.) Nyt se on tehtävä. (Rykäsee.) Tuota noin! Eihän se teille mikään salaisuus ole.
AINA. Eikö minulle? Saan sen siis tietää.
TUOVILA. Niin! Miksikä en tunnustaisi suoraan. Se, josko lähden tahi jään tänne, riippuu kokonaan——
AINA. Kokonaan?