TUOVILA. Teistä!
AINA. Minusta. (Tyrskähtää nauramaan.) Sekö se salaisuus olikin.
TUOVILA. (Hämmästyneenä,) Te nauratte!
AINA. Olisihan tämän meidän välisen asian voinut toimittaa postin kauttakin, niin ei teidän olisi tarvinnut Amerikasta lainkaan lähteä.
TUOVILA. Mitä sanotte?
AINA. Telegrammilla se olisi ollut tehty.
TUOVILA. Telegrammilla? Minä en ymmärrä teitä.
AINA. Te tulette Amerikasta, ettekö sitä tiedä. Ei siinä sen suurempaa vaivaa olisi ollut, kuin että minä täällä olisin pankkiin pistänyt ja te olisitte heti Amerikassa saanut ottaa halttuunne omanne.
TUOVILA. (Its.) Mitä juttelee hän?
AINA. Ettekö usko vielä?