TUOVILA. Te suvaitsette laskea leikkiä. (Its.) Mutta selville tässä pitää tulla ja pian. (Ääneensä.) Eihän siitä kaikessa tapauksessa haittaa liene, jos kumminkin tänne saavuin.
AINA. Tietysti ei.
TUOVILA. Voinko minä siis täällä "ottaa haltuuni omani." Voi, kuinka onnellinen silloin olisin!
AINA. Aivan kernaasti minun puolestani, mutta——
TUOVILA. Mutta?
AINA. Nyt heti se ei käy laatuun.
TUOVILA. Miksikä ei?
AINA. Se on aivan mahdotonta.
TUOVILA. (Pyyhkii otsaansa ja tulee rauhattomaksi.) (Its.) Tämä on jo liikaa!
AINA. Mutta mikä teitä vaivaa! Te kalpenette!