»Emme me sitä teidän haltuunne usko!» tokasi Turilan Mari. »Meistä akoista jääköön myöskin yksi vahtiin. Jää sinä Liispetta kuoma», sanoi hän yhdelle.

»No, jäänpähän», vastasi tämä.

Nyt mentiin trahteeriin, jakaannuttiin eri pöytien ympärille ja komennettiin mahtavasti »tsaj!»

»Minä en ole vielä koskaan tsajua juonut sokurin kanssa», vakuutti eräs piirusilmäinen nuori mies. »Ennen paimenessa ollessa teimme kyllä 'saun'akan hau'emarjakukan' lehdistä tsajua.»

»Teittekö tsajua?» kysyi nauraen »polavoi», joka juuri tsajua oli siihen pöytään tuonut.

»Teimmepä niinkin. — Älä naura yhtään! — Otimme niitä lehtiä, kuivasimme ja hakkasimme hienoksi, niistä sitten keitimme vanhan kattilan pohjalla tsajua. Hyväähän se muuten olisi ollut, joll'emme liian väkeväksi sitä keittäneet olisi. Mepäs sitä juotiin vaan, vaikka vesi silmistä tippui — ilman sokuria tietysti.»

Näin kertoi Kelon Paavo.

»No, kuka valajaksi käypi?» kysyttiin. »Juoppi, sinähän olet tottunut siihen kullanvedossa.»

»No, olkoon menneeksi!» Juoppi kääri oikean hihansa vähän ylemmäs, otti suuremman »tsainiekan», kaasi siitä »kipetkua» tsainiekkaan ja kunkin kupin pohjaan.

»Meidän keittämämme tsaju oli ihan mustaa. Niinhän tämä on kuin paljasta varistettua vettä!» sanoi Paavo, aikoen ruveta juomaan. »Vai niin!» sanoi hän huomattuaan muitten huuhtovan sillä vaan kuppiaan. Jo seisoivat taas kaikki kupit rinnatusten lautasillaan, odotellen uutta voitelua, ja Juoppi aloitti tärkeän tehtävänsä. Hän tipautti pienemmästä tsaniekasta kunkin kupin pohjaan mustaa, höyryävää nestettä, kaasi suuremmasta pienemmän täyteen ja tästä taasen kuppiloihin. Kun näin kolmas osa kupin valkoista sisäpintaa oli tuon mustan tsajunesteen peitossa, täytettiin ne kipetkulla — oikein herroiksi yli reunojen, Nyt veti kukin kupin eteensä, otti palan sokuria, kaasi kupistansa lautaselle, asetti lautasen sitten vasemman käden sormien päähän, tahi antaen lautasen olla pöydän reunalla, kyyristyi niin, että suu tuli lautasen tasalle, puri sirpaleen sokuria, työntäen sen huulen ja ikenien väliin, mutristi silmät sirrilleen, huulet lautasen reunalle, puhalteli hiukan ja alkoi varovasti rytystää tulikuumaa herkkua.