"On, hra päällikkö. Majuri Parbury…"
"Hä?"
"Olemme löytäneet hänet. Hänestä on tullut espanjalainen, ja hän on tummennuttanut ihoansa. Näimme hänet vast'ikään. Hän meni Garchesin vapaakouluun. Hänet vastaanotti tuo nuori neiti… tiedättehän, tyttö joka tuntee ruhtinas Serninen. Geneviève Ernemont."
"Horna!"
Lenormand paiskasi kuulotorven kädestään, kaappasi hattunsa, säntäsi käytävään, kohtasi Dieuzyn ja saksalaisen, huusi heitä tapaamaan häntä hänen konttorissaan kello kuudelta, porhalsi alas portaita Gourelin ja kahden poliisitarkastajan saattamana, jotka hän matkalla sieppasi seuraansa, ja sukelsi vuokra-automobiliin.
"Garchesiin niin joutuin kuin voitte… kymmenen frangia itsellenne!"
Hän pysähdytti vaunut hiukan ennen Villeneuven puistoon saapumista, koululle vievän kujan käänteeseen. Jean Doudeville odotteli häntä ja huudahti heti:
"Hän livahti pois kymmenen minuuttia takaperin kujan toisesta päästä."
"Yksinään?"
"Ei, tytön kanssa."