"Tyhmyri!" toisti Lupin.
Ja työntäen Pierre Leducin takaisin tuolille hän istuutui runoilijan viereen ja puheli mitä hellimmällä äänellä:
"Te kokonaan unohdatte, nuori mies, että te ette ole Pierre Leduc, vaan Gérard Baupré. Pierre Leducin kauniin nimen te saitte siten, että te, Gérard Baupré, surmasitte Pierre Leducin ja anastitte hänen yksilöllisyytensä."
Nuori mies hypähti suuttumuksesta:
"Olette hullu! Tiedättehän yhtä hyvin kuin minäkin, että te keksitte koko juonen…"
"Niin, senhän luonnollisesti tiedän; mutta laki ei sitä tiedä; ja mitä sanoo laki, kun minä esiinnyn todistuksilla siitä, että Pierre Leduc kuoli väkivaltaisesti ja että te olette ottanut hänen sijansa?"
Kauhistuksen vallassa änkytti nuori mies:
"Kukaan ei uskoisi teitä… Mistä syystä olisin sen tehnyt? Missä tarkotuksessa?"
"Tyhmyri! Tarkotus on niin päivän selvä, että itse Weberkin olisi voinut sen älytä. Te ette puhu totta sanoessanne, että te ette suostu osaan, jota ette tunne. Te tunnette osanne aivan hyvin. Se on sama osa, jota Pierre Leduc olisi näytellyt, jos hän eläisi."
"Mutta Pierre Leduc on minulle, kaikille, pelkkä nimi. Kuka oli hän?
Kuka olen minä?"