Don Luis, joka istui lepotuolissa aivan rauhallisena ja poltti, vastasi:
"Kumpaisen haluatte, Mazeroux? Sikaarin vaiko savukkeen?"
Mazeroux suuttui.
"Ei kuulkaapas, luetteko te sanomalehtiä?"
"Kyllä, joskus."
"Siinä tapauksessa olette tilanteesta yhtä selvillä kuin minä ja kaikki muutkin. Viimeisenä kolmena päivänä kaksoisitsemurhan tahi tarkemmin sanottuna Marie Fauvillen ja Gaston Sauveraudin murhan jälkeen ei ole yhtään lehteä, joka ei ole sanonut suunnilleen näin: 'Nyt, kun herra Fauville, hänen poikansa, hänen vaimonsa ja hänen sukulaisensa Gaston Sauveraud ovat kuolleet, ei ole ketään, joka seisoisi don Luis Perennan ja Mornington-perinnön välissä?' Ymmärrättekö, mitä se merkitsee? Yleisö puhuu bulevardi Suchetin räjähdyksestä, Fauvillen paljastamisesta hänen kuolemansa jälkeen, kauhustaan sitä petoa, Fauvillea, kohtaan, eikä tiedä kuinka saattaisi kylliksi ylistää teidän terävänäköisyyttänne. Mutta on eräs asia, joka on kaikkien keskustelujen ja pohtimisien pääaiheena. Kun nuo kolme Roussel-perheen jälkeläistä ovat kuolleet, kuka on jäljellä? Don Luis Perenna. Kuka perii omaisuuden kun ei ketään luonnollisia perillisiä ole? Don Luis Perenna."
"Sellainen onnenpoika!"
"Niin sanoo yleisö, isäntä? Se sanoo, että tämä joukko murhia ja kauheuksia ei voi olla sattuman työtä, vaan merkitsee se jonkun kaikkivoivan tahdon läsnäoloa, joka alkoi Cosmo Morningtonin murhalla ja loppui sadanmiljoonan anastuksella. Ja kun tälle tahdolle on annettava nimi, osoittavat he lähimpään, erinomaiseen, kuuluisaan, huonomaineiseen, salaperäiseen, kaikkivoipaan ja kaikkialla läsnäolevaan henkilöön, joka oli Cosmo Morningtonin ystävä ja joka alusta alkaen on johtanut tapahtumia, liittänyt ne yhteen, syyttänyt ja vapauttanut ihmisiä, vanginnut ja auttanut heitä pakoon. He sanovat, että hän hallitsee koko juttua, hoitaa sitä omien etujensa mukaisesti ja pistää vihdoin taskuunsa satamiljoonaa. Ja tämä henkilö on don Luis Perenna, toisin sanoen Arsène Lupin, epäilyttävä henkilö, ja olisi mieletöntä jollei asettaisi häntä tällaisen suurenmoisen jutun yhteyteen."
"Kiitoksia paljon."
"Niin puhuu yleisö; minä toistan vain sen. Niin kauan kuin rouva Fauville ja Gaston Sauveraud olivat hengissä, ei yleisö paljoa ajatellut teidän vaatimuksianne perintöön. Mutta molemmat ovat kuolleet. Sen vuoksi ei voida olla huomaamatta sitä suorastaan ihmetyttävää tapaa, jolla kohtalo työskentelee don Luis Perennan eduksi. Te tunnette lainopillisen peruslauseen: fecit cui prodest. Kenellä on etua Roussel-perillisten katoamisesta? Don Luis Perennalla."