— Niin, jonka kaupunginlähetti toi teiltä minulle hotelliin.
— Minultako? Oletteko hullu?
— Mutta se on totta!
— Missä se kirje on?
Watson ojensi hänelle kirjeen. Lyhdyn valossa hän luki hämmästyksekseen:
"Watson, ylös vuoteesta ja rientäkää Henri-Martin-puistokadulle. Talo on autio. Astukaa sisään, tarkastakaa, laatikaa tarkka pohjapiirustus ja palatkaa nukkumaan. Sherlock Holmes."
— Minä mittailin juuri parhaillaan huoneita, sanoi Watson, — kun näin varjon puutarhassa. Ainoa ajatukseni oli…
— Saada tuo varjo käsiinne. Se oli hyvä ajatus… Mutta, katsokaahan, sanoi Holmes auttaen toveriaan nousemaan ja lähtien hänen kanssaan liikkeelle, — ensi kerralla, Watson, kun saatte kirjeen minulta, niin ottakaa ensin selko siitä, että kirje ei ole väärennetty.
— Mutta, sanoi Watson, joka alkoi käsittää asian oikean laidan, — kirje ei ollutkaan teidän kirjoittamanne?
— Ei!