— Siten kuin kunniallisten ihmisten tapana on: oven kautta.
— Se on suljettu.
— Avataan se.
— Kuka sen tekee?
— Olkaa niin hyvä ja kutsukaa tänne nuo kaksi poliisia, jotka kävelevät puistokadulla.
— Mutta…
— Mutta mitä?
— Se on niin nöyryyttävää. Mitä ihmiset sanovat kuullessaan, että
Sherlock Holmes ja minä Watson olemme olleet Arsène Lupinin vankina.
— Minkä me sille voimme, hyvä ystävä, ihmiset nauravat niin, että pitelevät kylkiään, vastasi Sherlock käheällä äänellä väännellen kasvojaan. — Mutta emmehän me voi valita tätä taloa asunnoksemme.
— Ettekö te yritä mitään?