"Nimitettäköön sitä sillä tai jollakin toisella nimellä, mutta se avautuu aarrekammioon, jonne olen raivannut itselleni tien."
"Ehkä kyllä", sanoi Otto, johon Vorskin varmuus alkoi vaikuttaa, "ehkä kyllä. Tahdon uskoa, että olette oikeassa. Mutta kuka takaa, että saamme osuutemme?"
"Te saatte osuutenne siitä yksinkertaisesta syystä, että aarre tuottaa minulle liian satumaisia rikkauksia viitsiäkseni hankkia itselleni vihamiehiä vaivaisten kahdensadantuhannen frangin vuoksi."
"Saamme siis luottaa sanaanne?"
"Tietenkin."
"Sanaanne, että kaikki sopimuksemme ehdot täytetään?"
"Tietenkin. Mihin sinä oikeastaan tähtäät?"
"Siihen, että olette alkanut petkuttaa meitä mitä hävyttömimmällä tavalla, välittämättä yhdestä tämän sopimuksen kohdasta."
"Häh! Mitä sinä mariset? Tiedätkö kenen kanssa puhut?"
"Sinun kanssasi, Vorski."