"Ei. Se olisi järjetöntä. Odottakaamme päivä, pari… Palatkaa ylihuomenna, Corréjou."
Hän työnsi ovelle päin merimiestä, joka ei muuta tahtonutkaan kuin kiireimmiten päästä tiehensä.
"No niin, minä tulen ylihuomenna takaisin… Kaikkea ei voikaan ottaa samalla kertaa mukaan… Täytyy silloin tällöin palata noutamaan tavaroita… Huolehtikaa itsestänne hyvin, matami Honorine."
Hän hyökkäsi ulos.
"Corréjou, Corréjou!"
Honorine oli kohonnut vuoteessaan ja huusi niin kovaa kuin jaksoi:
"Ei, ei, sinä et saa lähteä, Corréjou… Odota minua! Saat kantaa minut veneeseen."
Hän kuunteli, ja kun merimies ei palannut, tahtoi hän nousta.
"Minua pelottaa… Minä en tahdo jäädä yksin…"
Véronique pidätti häntä.