"Siitä on kymmenen vuotta", vakuutti hän. "Jokaiseen Arsène Lupinin vuoteen menee kymmenen vuotta."
Minä luovuin siitä puheenaineesta ja kysyin:
"Kuinka olette päässyt sisälle?"
"Kuten kaikki muutkin ihmiset tietysti, ovesta. Kun en nähnyt ketään, astuin salin poikki, ulos kuistille ja sitten tänne."
"Ehkä niin, mutta ovessahan ei ollut avainta?"
"Mitkään ovet eivät minua pidättele, senhän tiedätte. Tarvitsin teidän asuntoanne ja sen vuoksi menin sisälle."
"Kuten käskette. Jätänkö teidät yksiksenne?"
"Ei, älkää millään muotoa, te ette ole ollenkaan tiellä. Vieläpä voin taata teille, että siitä sukeutuu mielenkiintoinen ilta."
"Odotatteko jotakuta?"
"Kyllä, olen sopinut tapaavani täällä erään kello kymmeneltä."