ISÄ TIL. Sisään…
Naapurin vaimo tulee sisään taluttaen kädestä ihmeen kaunista vaaleaveristä pikku tyttöä, joka puristaa syliinsä Tiltilin kyyhkystä.
NAAPURIN VAIMO. Näettekö ihmettä?…
ÄITI TIL. Onko se mahdollista! Tyttö kävelee!…
NAAPURIN VAIMO. Kävelee, eikä vain kävele, vaan juoksee, tanssii, lentää!… Nähtyään linnun hän hyppäsi vuoteesta noin vain yhdellä harppauksella ja riensi ikkunaan nähdäkseen sen valossa, oliko se todellakin Tiltilin kyyhkynen… Ja sitten yhtä päätä kadulle kuin hengetär mikäkin… Oli niin ja näin, pysyinkö perässä…
TILTIL lähestyy ihmeissään. Hänhän on ihan Valon näköinen!…
MITIL. On hän kuitenkin paljoa pienempi…
TILTIL. On… mutta hän kasvaa…
NAAPURIN VAIMO. Mitä ne puhuvat? Yhäkö ne vielä?
ÄITI TIL. Kyllä se pian on ohitse… Kun vain saavat syöneeksi…