»Se johtuu hänen silmistänsä», järkeili Kääpiö. »Ne muistuttavat kuolleen lehmän silmiä. Niitä katsoessa tekee mieli tehdä jotakin, mistä hän ilostuisi.»
»Olisikohan», aprikoi Punainen Mack, »hänestä hauska kuulla joitakuita kalenterini piloja?»
Kääpiö katsahti säikähtyneenä ympärilleen ja selvitti sitten kurkkuansa.
»Etkö tiedä, mitä nauraminen tekee kaistapäälle?» kysyi hän kiivaasti.
»Mitä se tekee?»
»Oh, ei mitään muuta kuin sen, että he useimmissa tapauksissa nauravat nauramistaan melkein kuin avuttomina, kunnes menehtyvät.»
»Hitto soikoon, sinä lörpöttelet.»
»Hitto soikoon, en lörpöttele.»
»Missä olet nähnyt niin käyvän, Kääpiö?»
»Älä kysy sitä minulta, Mack! Se vihloo sydäntäni, koska olin mukana panemassa sen mies-poloisen silloin nauramaan.»