Mutta Kalju pudisti heti päätänsä jyrkän epäävästi.
»Tuosta ouijalaudasta ei lähde hyvää. Se ei enää kaiva kultaa, ja hyvin todennäköisesti se on alkanut tehdä jotakin muuta. Minä en halua kajota siihen ollenkaan, neiti.»
»Kenties sillä on varastossa joitakuita hyväilynimityksiä sinulle,
Kalju», sanoi joku miehistä, ja nauru remahti jälleen.
»No, te sitten», kehoitti Nancy viimeistä puhujaa.
Mutta mies vetäisi kätensä pois ja piti niitä poikien tavoin selkänsä takana.
»En minä, neiti. Minulla ei ole mitään erikoista halua käyttää sitä.»
Taaskin naurua, sillä Mclntosh oli tunnettu mies.
»Koettakaa te!» pyydettiin Nancyä, ja tottelevaisesti hän laski hennot sormensa laudankappaleelle.
XXXI luku
Tietäjän sanoja