Kolmas laji (Catoblepas tuarina) on alkuasukkaiden "kokoon". Se lähenee enemmän muodoltaan ja tavoiltaan juovikasta gnuu-eläintä; mutta kun sitä ei tavata muualla kuin keskisissä ja vähemmän tunnetuissa Afrikan osissa, tiedetään siitä vähemmän kuin kummastakaan toisesta. Se on kuitenkin samaa lajia; ja noista kolmesta lajista, jotka eroavat suuresti kaikista tunnetuista eläimistä, muodostetaan oikeutetusti selvä ja erikoinen suku.
Niitä on näihin asti luokiteltu yhteen antilooppien kanssa, vaikka vaikeata on sanoa mistä syystä. Niillä on paljon vähemmän sukulaisuutta antiloopin kuin härän kanssa; ja metsästäjän ja rajamaiden buurin jokapäiväiset havainnot ovat johtaneet heidät samanlaiseen johtopäätökseen — kuten heidän näille eläimille antamansa nimitys (villihärät) edellyttävät.
Gnuu on kauan ollut rajamaiden farmarien ja metsästäjäin mieliruokaa. Sen liha on hyvänmakuista ja gnuuvasikan vallan herkkua. Taljasta valmistetaan erilaisia valjaita ja hihnoja; ja pitkä silkinhieno häntä on kauppatavaraa. Jokaisen rajamaafarmin ympärillä voi nähdä suuria kasoja gnuun ja hyppykauriin sarvia — jäännöksiä metsästettäessä saaduista elukoista.
"Jaging de wildebeest" (gnuumetsästys) on nuorien buurien suosittu ajanviete. Suuria parvia näitä eläimiä ajetaan toisinaan laaksoihin, joihin ne piiritetään, ja sitten kaadetaan niitä mielin määrin. Ne voi myös viekoitella pyssynkantaman päähän näyttämällä punaista nenäliinaa tai jotakin punaista vaatetta — jota väriä kohtaan niillä on suuri vastenmielisyys. Ne voidaan helposti kesyttää kotieläimiksi; mutta ne eivät ole farmarin suosikkeja, sillä hän pelkää niiden tuovan hänen karjaansa erään onnettoman ihotaudin, jota gnuu-eläimissä on ja joka tuhoaa tuhansittain niitä joka vuosi.
Luonnollisesti eivät van Bloom ja hänen seuralaisensa jääneet juttelemaan näistä seikoista. He olivat liian huolissaan kadonneen Hansin kohtalosta voidakseen mitään muuta ajatella.
He olivat aikeissa lähteä häntä etsimään, kun juuri silloin nähtiin herrasmiehemme tulevan järven pään ympäri, tallustaen perin hitaasti eteenpäin olkapäällänsä kantaman suuren ja raskaan esineen painon alla.
Riemuhuuto kajahutettiin, ja muutamassa hetkessä oli Hans heidän keskellänsä.
31. luku.
AFRIKALAINEN MUURAHAISSYÖJÄ.
Hansia tervehdittiin kysymysten tulvalla: "Missä olet ollut? Mikä sinua pidätti? Mitä sinulle on tapahtunut? Olethan vahingoittumaton ja terve? Et suinkaan ole loukkaantunut, toivoakseni?" Näitä ja joitakuita muitakin kysymyksiä tehtiin samassa hengenvedossa.