Enemmät selitykset eivät olleet tarpeellisia. Metsämiehet muistivat mitä heille oli kerrottu omituisesta tavasta, joka norsulla on — nojata puuta vastaan nukkuessaan. Tämä oli siis yksi noiden elukoiden nukkumapuista.
Mitä muuta hyötyä siitä kuitenkaan oli heille kuin pienen uteliaisuuden tyydyttäminen? Norsua ei siinä ollut.
"Vanha poika tulla taas", sanoi Swartboy.
"Aha! luuletko niin, Swart?" kysyi van Bloom.
"Jaa, baas, katto täs! jälki tuore — suuri olifantti nukku täs eilen."
"Mitä nyt sitten? Arvelet että meidän tulisi olla väijyksissä ja ampua se, kun se palaa."
"Ei, baas, hyvempi kuin ampua, me tehdä sille vuode — sitte vartto nähdä se nukkuu."
Swartboy nauraa irvisteli antaessaan neuvonsa.
"Tehdä sille vuode! Mitä tarkoitat?" kysyi hänen isäntänsä.
"Minä sano, baas, me saada varmasti olifantti, jos sinä jättää puuha vanha Swartille. Minä antaa keino saada se, ei tuhlaa ruuti, ei tuhlaa kuula."