"Mun baas! — kaikki kuolla — kuolla — joka hepo!"
Swartboy selitti sitten, että heidän näkemänsä kärpäsen purema on tuhoatuottava, että hevoset varmasti kuolisivat — pikemmin tai myöhemmin, riippuen siitä kuinka lukuisia pistoja ne olivat jo saaneet; mutta päättäen niitä ympäröivästä hyönteisparvesta ei bushmanni epäillytkään, ettei niitä olisi pahoin pistetty, ja yhden ainoan viikon kuluessa he saisivat nähdä kaikki viisi hevosta kuolleina.
"Varto, mun baas — huomen näyttää."
Ja huomispäivä näytti todella; sillä ennen kello kahtatoista seuraavana päivänä olivat hevosten koko ruumis ja pää pöhöttyneet. Niiden silmät olivat aivan ummessa; ne kieltäytyivät enempää syömästä, hoipertelivat vain sokeasti rehevässä ruohossa, silloin tällöin ilmaisten tuntemaansa kipua hiljaisin ja alakuloisin uikutuksin. Oli jokaiselle selvää, että ne kuolisivat.
Van Bloom koetti suoneniskentää ja muita parannuskeinoja, mutta turhaan. Ei ole mitään apua tsetse-kärpäsen puremalle!
17. luku.
PITKÄSARVINEN SARVIKUONO.
Suuri oli nyt todella kenttäkornetin suru. Onni näytti kaikessa olevan vastainen. Askel askeleelta hän oli vuosien kuluessa vajonnut, tullen joka vuosi maallisen omaisuutensa puolesta köyhemmäksi. Nyt hän oli saavuttanut alimman asteen — itse köyhyyden. Hän ei omistanut rahtuakaan. Hänen hevosiansa voitiin pitää kuolleina. Lehmä oli säästynyt tsetseltä välttäessään kallioita ja pysyessään tasangolla; ja tämä eläin oli nyt hänen koko karjansa — hänen koko omaisuutensa! Totta kyllä, hänellä oli vielä mainiot vankkurinsa, mutta mitä hyötyä oli niistä ilman sekä härkiä että hevosia? Vankkurit ilman valjakkoa! Parempi olisi valjakko ilman vankkureita.
Mitä hän saattoi tehdä? Miten hän pääsisi asemasta, johon oli joutunut? Lievimmin sanoen, se oli tukala — lähes kahdensadan mailin päässä viljellystä asuinpaikasta eikä mitään pääsykeinoja sinne — ei muita keinoja kuin käveleminen; ja kuinka saattaisivat hänen lapsensa kävellä kaksisataa mailia? Mahdotonta!
Poikki erämaaseutujen, alttiina ei ainoastaan kauhealle väsymykselle, vaan nälälle, janolle ja julmille petoeläimille. Näytti mahdottomalta, että he voisivat suorittaa moisen retken.