Karl näytti hämmentyneeltä, mutta shikari, jolla tällä kerralla oli nopeampi käsityskyky kuin filosofilla, ymmärsi Kasparin tarkoituksen ja huudahti:
"Hahaa, nuori sahib tarkoittaa tikapuiden yläpäästä. Se on hänen suunnitelmansa."
"Aivan niin", sanoi Kaspar, "olette arvannut oikein, Ossi. Sitä juuri tarkoitan."
"Niin, nyt ymmärrän", sanoi Karl venyttäen ja samalla vaipuen mietiskelevään äänettömyyteen.
"Ehkä olet oikeassa", lisäsi hän hetken kuluttua. "Joka tapauksessa voi sitä helposti koettaa. Jos suunnitelmasi onnistuu, ei meidän tarvitse tehdä lisää köyttä. Meillä on nyt jo riittävästi. Koettakaamme heti!"
"Missä on karhukotka?" kysyi Kaspar katsahtaen ympärilleen nähdäkseen linnun.
"Tuolla se on, nuori sahib", vastasi Ossaru osoittaen jyrkänteelle päin, "tuolla se istuu kalliolla".
Kotka näkyikin istuvan tai paremminkin olevan kyyristyneenä matalalla kalliopengermällä, mihin se oli laskeutunut epäonnistuneen lentoyrityksensä jälkeen. Se näytti masentuneelta ja väsyneeltä kuin olisi antanut ottaa itsensä käsin kiinni. Mutta Ossarun lähestyessä sitä siinä tarkoituksessa, se näkyi luulevan itsensä vapaaksi ja kohosi jälleen ilmaan komein siiveniskuin.
Mutta silloin se tunsi kahleen jälleen kiristyvän säärensä ympäri. Se putosi taas räpytellen, sitä kun ensin veti alas pölkyn paino ja sitten shikarin voimakas käsivarsi.
Pölkky otettiin nyt pois ja sen tilalle sidottiin koko se köysi, joka heillä oli, näkeinpä enemmän kuin viidenkymmenen kyynärän pituinen.