[289] Oi pyhä Apollo, joka asut maan turvallisessa keskustassa. Cic., De divin. II, 56.
[290] Pallasta palvovat athenalaiset, Minoksen Kreeta-saari Dianaa, Lemnos Vulcanusta, Junoa Sparta ja Pelopsin Mykene, höyhenpäistä Pania Arkadian seutu; Marsia pidettiin Latiumissa pyhänä. Ovid., Fast. III, 81.
[291] Ja pojanpojan temppeli on hänen suuren isoisänsä temppelin yhteydessä. Ovid., Fast. I, 294.
[292] Koska emme katso heidän vielä ansaitsevan taivaan kunniaa, niin sallikaamme heidän asua niissä maissa, jotka heille olemme antaneet. Ovid., Metam. I, 194.
[293] Kreetaa, Jupiterin kehtoa.
[294] Koska se etsii totuutta vapauttaakseen itsensä, niin on uskottava, että sille on hyväksi, että sitä petetään. Pyh. August., De civ. Dei, IV, 31.
[295] Kultaa oli aisa, kultaa pyörän reunakaari, ja hopeata säteiden sarja. Ovid., Metam. II, 107.
[296] Maailma on luonnon suunnattoman suuri talo, jota ympäröi osaltaan viisi korkeasointuista vyötä, ja jota kiertävä kahdellatoista tähdistä välkkyvällä merkillä kirjailtu reunus, korkealla yläilmoissa kaartuen, on kuun kaksivaljakon ratana. Varro.
[297] Kaikki tuo on salattu ja verhottu niin paksuun pimeyteen, ettei ole niin terävätä ihmisälyä, että se voisi tunkeutua taivaaseen, syventyä maan uumeniin. Cic., Acad., II, 39.
[298] Ei kukaan katso sitä, mikä on hänen jalkainsa edessä; taivaan maita he vain utelevat. Cic., De divin. II, 13.