[359] Tyrmistyneenä tuosta oudosta onnettomuudesta, rikkaana, mutta samalla köyhänä, hän toivoo pääsevänsä rikkauksistaan ja vihaa sitä, mitä äsken oli toivonut. Ovid., Metam., XI, 128.
[360] Sinun vitsasi ja keppisi ovat minua lohduttaneet. Psalmi XXII, 4.
[361] Jos tahdot neuvoni, niin anna jumalten itsensä punnita, mikä meille on soveliasta ja asioillemme hyödyksi... Ihminen on rakkaampi heille kuin itselleen. Juv., Sat. X, 346.
[362] Mutta ken on eri mieltä korkeimmasta hyvästä, se on eri kannalla filosofian koko perusaatteeseen nähden. Cic., De fin. V, 5.
[363] Olen näkevinäni kolme erimielistä pöytävierasta, jotka eri makunsa mukaan esittävät sangen erilaisia vaatimuksia. Mitä annan? Mitä en? Mitä toinen käskee, sitä sinä et hyväksy; mitä sinä pyydät, se on toisista kahdesta inhoittavaa ja karvasta. Hor., Epist., II, 2, 61.
[364] Ettei mitään ihmettele, se on, oi Numicius, melkeinpä ainoa, mikä saattaa tehdä pysyvästi onnelliseksi, Hor., Epist. I, 6, 1.
[365] Kerrotaan olevan kansoja, joiden keskuudessa poika yhtyy äitiinsä ja tytär isäänsä, ja hellyys kasvaa kaksinaisesta rakkaudesta. Ovid., Metam., X, 331.
[366] Ja niinpä ei enää mikään ole meidän omaamme; mitä sanon meidän omaksemme, se on jonkin taiteen tuotetta.
[367] Sotaa tarjoat, oi vierasvarainen maa; sotaa varten asestetaan ratsut, sotaa uhkaavat nuo eläimet. Mutta samat eläimet ovat kuitenkin ennen tottuneet ottamaan vetääksensä vaunuja ja tottelemaan yhdessä iestä ja ohjaksia; on toivoa rauhasta. Verg., Aen. III, 539.
[368] Kansan viha johtuu siitä, että kussakin paikassa vihataan naapurien jumalia, ja uskotaan jumalina olevan pidettävä vain niitä, joita siellä palvotaan. Juv. XV, 37.