— Mitä tämä merkitsee? Mitä tahdotte tältä kelpo mieheltä? Ettekö muista, että hänet on nimitetty käskynhaltiaksi?

Siihen vastasi parturipoika:

— Tämä herra ei tahdo antaa pestä itseänsä niinkuin tapa on ja niinkuin armollinen herra herttua ja hänen oma herransa sallivat itsensä pestä.

— Tahdonhan minä, — vastasi Sancho kiukkuisesti — mutta minä tahtoisin käytettävän siistimpiä pyyheliinoja, puhtaampaa saippuavettä eikä niin likaisia käsiä; minun ja isäntäni välillä näet ei ole semmoista eroa, että häntä pitäisi pestä enkelivedellä ja minua pirunlipeällä. Ruhtinaitten alueilla ja palatseissa noudatetut tavat ja pitämykset ovat hyviä, mikäli niistä ei koidu ihmisille harmia, mutta täällä käytännössä oleva parranpesutapa on pahempaa kuin lihankidutus. Partani on puhdas enkä minä tarvitse mitään semmoista virkistystä, ja sille, joka yrittää tulla minua pesemään tai koskettaa karvaakaan päässäni, tarkoitan parrassani, sille minä luvalla sanoen, annan semmoisen paukun, että nyrkkini uppoaa hänen kalloonsa, sillä tämmöiset sirimoniat ja saippuoimiset tuntuvat pikemmin koirankurilta kuin vieraille osoitettavalta kohteliaisuudelta.

Herttuatar oli menehtyä nauruun nähdessään, kuinka vihainen Sancho oli, ja kuullessaan hänen puheensa, mutta Don Quijote ei ollut ollenkaan hyvillään havaitessaan aseenkantajansa sellaisessa asussa, likainen riepu leuan alla ja ympärillä joukko kyökkipoikia. Senvuoksi hän kumarsi syvään herttualle ja herttuattarelle, kuin pyytäen heiltä lupaa saada puhua, ja lausui sitten Sanchoa ahdisteleville veijareille vakavasti:

— Kuulkaa, hyvät herrat, suvaitkaa jättää nuorukainen rauhaan ja palatkaa sinne, mistä olette tulleet tai minne mielenne tekee; minun aseenkantajani on yhtä puhdas kuin joku toinen, ja tuollaiset pesuvadit eivät ollenkaan sovi hänen leukansa alle. Noudattakaa neuvoani ja jättäkää hänet rauhaan, sillä hän ei ymmärrä leikkiä enempää kuin minäkään.

Sancho sieppasi häneltä puheenvuoron ja jatkoi sanoen:

— Niin, tulkaahan vain tänne pitämään minua pilananne kuin mitäkin maankiertäjää; minä en sitä siedä, niin totta kuin nyt on päivä! Tuokaa tänne kampa tai mitä haluatte ja sukikaa minun partani, ja jos löydätte sieltä jotakin, mikä sotii siivollisuutta vastaan, niin saatte leikata partani muotopuoleksi.

Siihen virkkoi herttuatar yhä nauraen:

— Sancho Panza on kaikin puolin aivan oikeassa ja tulee olemaan oikeassa, sanoipa hän mitä tahansa: hän on puhdas eikä hän, kuten hän itse sanoo, kaipaa mitään pesua, ja ellei täällä noudatettu tapa ole hänelle mieleinen, niin tehköön tahtonsa, sitä suuremmalla syyllä, kun te, puhtauden vartiat, olette menetelleet ylen huolimattomasti ja välinpitämättömästi, etten sanoisi julkeasti, koska olette tuoneet sellaista henkilöä ja sellaista partaa varten puuvateja ja ämpäreitä ja pesuriepuja, vaikka teidän olisi pitänyt tuoda kultavateja ja -kannuja ja hienosta Saksan palttinasta tehtyjä pyyheliinoja. Mutta te olette kerta kaikkiaan kehnoa ja alhaista väkeä ettekä voi olla, te lurjukset, ilmaisematta kaunaa, jota tunnette vaeltavien ritareitten aseenkantajia kohtaan.