Tuo ei ollut lausuttu kuuroille korville, sillä mies lähti kohta kuin nuoli tekemään työtä käskettyä. Kaikki läsnäolijat olivat erittäin uteliaita näkemään, kuinka tämä riitajuttu päättyisi, ja vähän ajan kuluttua mies ja nainen palasivat pidellen toisistaan kiinni vielä lujemmin kuin edellisellä kerralla. Naisella oli kukkaro nostetussa hameenhelmassa, ja mies koki kaikin voimin sitä häneltä riistää; mutta nainen piti puoliaan niin kiukkuisesti, etteivät hänen yrityksensä onnistuneet, huusi ja sanoi:
— Oikeutta Jumalan ja ihmisten edessä! Katsokaa, armollinen herra käskynhaltia, kuinka hävytön ja julkea on tämä lurjus, joka tahtoi keskellä kylää ja keskellä raittia viedä minulta kukkaron, jonka teidän armonne määräsi minulle annettavaksi.
— Onkos hän sen teiltä vienyt? — kysyi käskynhaltia.
— Onko vienyt? — vastasi nainen. — Ennen antaisin tappaa itseni kuin viedä kukkaroni. Ei sitä niin vain viety tältä tytöltä! Parempia pitää olla niiden kissojen, jotka naamaani kynsivät, kuin tuommoinen kelvoton rähjys! Sitä ei saada minun käsistäni pihdeillä eikä vasaroilla, ei nuijilla eikä rautakangilla, ei vaikka leijona päälleni kävisi; ennemmin saavat repiä minut hengettömäksi!
— Hänen puheessaan on perää; — sanoi mies — minä tunnustan olevani voimaton ja kykenemätön ottamaan häneltä kukkaroa ja annan hänen mennä.
Käskynhaltia sanoi nyt naiselle:
— Kuule, sinä siveä ja urhoollinen tyttö, kukkaro tänne!
Nainen antoi kohta kukkaron, ja käskynhaltia jätti sen takaisin miehelle sanoen väkivaltaiselle, mutta ei väkisinmaatulle:
— Rakas ystävä, jos olisitte osoittanut samaa rohkeutta ja urhoollisuutta, jota olette nyt osoittanut tätä kukkaroa puolustaessanne, tai edes puolta siitä, puolustaessanne ruumistanne, niin teille ei olisi voitu tehdä väkivaltaa Herkuleenkaan voimilla. Menkää nyt Jumalan haltuun, ja piru teidät periköön, ja varokaa jäämästä koko tähän saareen tai kuutta peninkulmaa lähemmäksi, jollette mieli saada sataa paria raippoja. Lähtekää heti, te petturi, te hävytön ja epärehellinen otus!
Nainen kauhistui ja lähti tiehensä alla päin ja tyytymättömänä. Mutta käskynhaltia sanoi miehelle: