— Kuulkaa, hyvä mies, — vastasi Sancho — jollen ole ilmetty aasi, niin tuolla mainitsemallanne joen yli kulkevalla on yhtä suuri oikeus kuolla kuin elää ja kulkea sillan yli; jos näet totuus hänet pelastaa, niin toiselta puolen valhe hänet langettaa, ja jos on niin laita, kuten todella onkin, niin minä olen sitä mieltä, että teidän tulee sanoa noille herroille, jotka ovat teidät lähettäneet minun luokseni, että koska syyt, jotka vaativat tuomitsemaan tai vapauttamaan hänet, ovat yhtä painavat, heidän tulee päästää hänet vapaasti menemään, sillä aina on kiitettävämpää tehdä hyvää kuin pahaa, ja tämän minä antaisin teille allekirjoituksellani vahvistettuna, jos osaisin nimeni kirjoittaa. Mutta tässä tapauksessa en ole pannutkaan omiani, vaan muistiini johtui muudan neuvo, jonka isäntäni Don Quijote antoi minulle monien muiden neuvojen kanssa illalla ennen sitä päivää, jona matkustin tämän saaren käskynhaltiaksi; hän näet sanoi, että oikeuden ollessa epäilyksenalainen minun tulisi taipua ja tyytyä armahdukseen; ja Jumala on tahtonut nyt johdattaa sen mieleeni, sillä se sopii tähän tapaukseen aivan kuin valettu.
— Se on totta, — vastasi hovimestari — ja minun nähdäkseni ei itse Lykurgoskaan, joka laati lait spartalaisille, olisi voinut antaa parempaa tuomiota kuin se, jonka suuri Panza on nyt antanut. Ja loppukoon nyt tähän tämän aamupäivän istunto; minä käsken pitää huolta siitä, että armollinen herra käskynhaltia saa aterioida aivan mielensä mukaan.
— Sitä minäkin pyydän, ja olkoon se selvää peliä; — sanoi Sancho — antakaa minulle vain syötävää, ja tulkoon sitten riitajuttuja ja pulmallisia kysymyksiä vaikka sataen, kyllä minä niistä suoriudun silmänräpäyksessä.
Hovimestari piti sanansa, sillä hän kärsi tunnonvaivoja ajatellessaan, että niin älykäs käskynhaltia voisi kuolla nälkään, sitä enemmän, kun hän aikoi jo samana iltana lopettaa Sanchon käskynhaltiana-olon tekemällä hänelle viimeisen kepposen, joka oli jätetty hänen suoritettavakseen. Sancho siis sai sinä päivänä syödä päivällistä aivan vastoin niitä sääntöjä ja ajatelmia, joita oli esittänyt tohtori Puikipois, ja aterian päätyttyä astui sisään kuriiri tuoden kirjettä Don Quijotelta käskynhaltialle. Sancho kehoitti sihteeriä lukemaan sen itsekseen ja sanoi, että hän, jollei siinä ollut mitään semmoista, mikä oli pidettävä salassa, voisi lukea sen ääneen. Sihteeri teki niin, silmäili ensin kirjettä ja sanoi sitten:
— Tämä voidaan hyvinkin lukea ääneen, sillä se, mitä herra Don Quijote tässä teidän armollenne kirjoittaa, kannattaisi painaa ja kirjoittaa kultaisilla kirjaimilla; se näet kuuluu näin:
Don Quijote Manchalaisen kirje Sancho Panzalle, Baratarian saaren käskynhaltialle.
»Minä olen odottanut saavani kuulla sinun ajattelemattomista ja typeristä teoistasi, hyvä Sancho, mutta olenkin sensijaan saanut kuulla älykkäistä toimistasi. Minä kiitän niistä erinomaisesti taivasta, joka voi nostaa köyhän loasta[39] ja tehdä typeristä älykkäitä. Minulle kerrotaan, että sinä hoidat hallitusta kuin olisit oikea ihminen ja että olet ihmisenä nöyrä kuin luontokappale; niin alava kuulut olevan käytökseltäsi. Mutta minä kehoitan sinua, Sancho, ottamaan huomioon, että useasti on soveliasta ja välttämätöntäkin virkasi arvovallan tähden torjua sydämen liiallista nöyryyttä, sillä henkilöä, joka on saanut hoitaakseen tärkeitä tehtäviä, kaunistaa parhaiten se, että hän noudattaa oman virkansa vaatimuksia eikä sitä määrää, johon hänen oma luonnollinen vaatimattomuutensa häntä taivuttaa. Pue itsesi hyvin, sillä koristettu seiväs ei enää seipäältä näytä. En tarkoita, että sinun tulee käyttää kaikenlaisia koruja ja juhlapukuja tai tuomarina ollessasi esiintyä sotilaan asussa, vaan tarkoitan, että sinun tulee koristaa itseäsi virkaasi kuuluvalla puvulla, joka olkoon siisti ja sopiva.
Jos tahdot saavuttaa alamaistesi suosion, tulee sinun muun muassa ottaa huomioon kaksi seikkaa: ensinnäkin, että olet kohtelias kaikille, vaikka tämänhän minä olen sinulle jo aikaisemmin sanonut, ja toiseksi, että hankit runsaasti elintarpeita, sillä ei ole mitään, mikä pahemmin koettelee köyhien ihmisten sisua kuin nälkä ja kallis aika.
Älä julkaise kovin paljon asetuksia, ja: kun niitä julkaiset, pidä huoli siitä, että ne ovat hyviä, ja ennen kaikkea, että niitä, noudatetaan ja käytetään, sillä asetukset, joita ei noudateta, voisivat yhtä hyvin jäädä antamatta; nehän näet osoittavat vain, ettei ruhtinaalla joka oli kyllin älykäs ja oikeutettu niitä antamaan, ollut kykyä saada ihmisiä niitä tottelemaan, ja lait, jotka uhkaavat, mutta joita ei panna täytäntöön, ovat lopulta kuin pölkky, josta tuli sammakkojen kuningas: aluksi se niitä peloitti, mutta vähitellen ne alkoivat sitä ylenkatsoa ja kiipesivät sen päälle.
Ole hyveitten isä ja paheitten isäpuoli. Älä ole aina ankara äläkä aina lempeä, vaan pysyttele näiden molempien äärimmäisyyksien keskivälillä, sillä siinä on älykkään menettelyn ydin. Käy vankiloissa, teurastamoissa ja kauppatoreilla, sillä käskynhaltian läsnäolo on semmoisissa paikoissa erittäin tärkeä. Lohduta vankeja, jotka toivovat asiansa tulevan pian ratkaistuksi, ole pöpö teurastajille, sillä sitten he käyttävät oikeita painoja, ja ole samasta syystä toriakkojen kauhu. Vaikka sattuisit olemaan (mitä en kumminkaan usko) ahnas, naisia himoitseva ja ahmatti, älä kumminkaan sellaiselta näytä, sillä jos alamaisesi ja ne, jotka ovat kanssasi tekemisissä, havaitsevat sinussa jonkin erikoisen heikkouden, niin he kääntävät tykkinsä heti siihen suuntaan syösten sinut lopulta kadotuksen syvyyteen. Ajattele ja harkitse, kertaa mielessäsi yhä uudelleen niitä neuvoja ja opetuksia, jotka kirjallisesti sinulle annoin, ennenkuin matkustit täältä käskynhaltianvirkaan, niin saat nähdä, että löydät niistä, niitä noudattaen, erinomaista apua vaivoihin ja vastuksiin, joita käskynhaltiat kohtaavat joka askelella. Kirjoita isäntäväellesi ja lausu heille kiitollisuutesi; kiittämättömyys näet on kopeuden tytär ja suurimpia syntejä, mitä tunnetaan, mutta henkilö, joka on kiitollinen niille, jotka ovat tehneet hänelle hyvää, osoittaa samalla, että hän on kiitollinen myös Jumalalle, joka on tehnyt ja yhä tekee hänelle niin paljon hyvää.