Viime yönä minä olin kiertokäynnillä ja kohtasin oikein korean pojaksi puetun tytön ja hänen veljensä, joka oli naisen vaatteissa; tyttöön rakastui minun edeskäypäni, joka omassa mielessään valitsi hänet vaimokseen, kuten kuuluu sanoneen, ja minä valitsin pojan vävykseni; tänään me molemmat lähdemme aiheestamme puhumaan heidän isälleen, joka on joku Diego de la Llana, hidalgo ja vanhaa kristittyä juurta niin ettei paremmasta apua.
Minä käyn toreilla, kuten teidän armonne minua neuvoo, ja eilen minä tapasin muutaman toriämmän, joka möi tuoreita pähkinöitä, ja minä sain heti selville, että hän oli sekoittanut vakalliseen tuoreita pähkinöitä vakallisen vanhoja, tyhjiä ja pilaantuneita; minä määräsin ne kaikki vaivaistalon lapsille, jotka kyllä osaavat ne toisistaan erottaa, ja tuomitsin ämmän olemaan kaksi viikkoa poissa torilta. Minulle on sanottu, että menettelin urhoollisesti; voin puolestani vain sanoa teidän armollenne, että tässä kaupungissa yleisesti huhuillaan, ettei ole kehnompaa väkeä kuin toriämmät, sillä ne ovat kaikki tyynni hävyttömiä, tunnottomia ja julkeita, ja samaa uskon minäkin, sillä olenhan nähnyt niitä muualla.
Olen oikein iloinen, että armollinen rouva herttuatar on kirjoittanut eukolleni Teresa Panzalle ja lähettänyt hänelle lahjan, jonka teidän armonne mainitsee, ja minä koetan osoittaa kiitollisuutta ajallansa; pyydän teidän armoanne suutelemaan hänen käsiään minun puolestani ja sanomaan, että minä sanon, ettei se hyvä työ ole kaivoon heitetty, kuten hän tulee vielä näkemään ja kokemaan.
Ei olisi minulle mieleen, jos teidän armonne joutuisi ikäviin rettelöihin armollisen herrasväkeni kanssa; jos näet teidän armonne riitaantuu heidän kanssaan, niin onhan selvää, että siitä on minulle vahinkoa, ja koska minua neuvotaan olemaan kiitollinen, ei ole hyvä, jos teidän armonne itse ei ole kiitollinen niille, jotka ovat niin monella muotoa osoittaneet teille suosiotaan ja ovat niin vieraanvaraisesti teitä linnassaan kestinneet.
Siitä kissa-metakasta minä en ymmärrä mitään, mutta luulen, että se on niitä ilkeitä temppuja, joita teidän armollenne tekevät kehnot noidat; saanhan siitä kuulla, kun taas tavataan.
Tekisi mieleni lähettää teidän armollenne jotakin, mutta en tiedä, mitä lähettäisin, jollen mahdollisesti joitakin peräruiskun putkia; semmoisia näet valmistetaan tässä saaressa oikein sieviä, häränrakkoon kiinnitettäviä. Mutta jos saan jäädä tähän virkaani, niin koetan löytää jotakin lähetettävää, olipa se sitten mitä tahansa.
Jos eukkoni Teresa Panza minulle kirjoittaa, niin suvaitkoon teidän armonne maksaa kirjeentuojalle ja lähettää kirjeen minulle, sillä minun tekee kovin mieli kuulla, kuinka eukko ja lapseni kotona jakselevat. Ja sitten minä vain rukoilen Jumalaa, että hän vapahtaisi teidän armonne pahanilkisistä noidista ja päästäisi minut kaikessa rauhassa tästä käskynhaltianvirasta, jota pahoin epäilen, sillä luulen henkeni olevan siinä menoteillään, tohtori Pedro Tuiman minua näin pidellessä.
Teidän armonne palvelija
Sancho Panza, käskynhaltia.»
Sihteeri sulki kirjeen ja lähetti kuriirin sitä heti viemään, ja ne, jotka olivat yhdessä juonessa tehdäkseen Sancholle kepposia, sopivat keskenään, kuinka hänet kukistaisivat käskynhaltianvirasta. Sancho vietti tämän iltapäivän sommitellen joitakin asetuksia otaksutun saarensa hyvää hallintoa varten. Hän määräsi, ettei yhteiskunnassa saanut olla mitään elintarpeitten varastoonostajia ja että oli lupa tuoda sinne viiniä mistä tahansa sillä ehdolla, että ilmoitettaisiin, mistä viini tuotiin, jotta se sitten hinnoitettaisiin arvonsa, hyvyytensä ja maineensa mukaan, ja se, joka lisäsi viiniin vettä tai muutti sen nimeä, saisi maksaa rikoksen hengellään. Hän alensi kaikenlaisten jalkineitten, varsinkin tavallisten kenkien hintoja, koska ne näyttivät hänestä ylen korkeilta. Hän vahvisti palkkataksan palvelijoille, jotka hillittömästi katsoivat omaa etuansa, määräsi mitä ankarimmat rangaistukset niille, jotka lauloivat rivoja ja sopimattomia lauluja, tapahtuipa se sitten yöllä tai päivällä, sääti, ettei kukaan sokea saanut laulaa ihmetöistä, jollei hänellä ollut laillista todistusta, että ihmetyö oli todellinen, sillä hän oli sitä mieltä, että useimmat ihmeet, joista sokeat laulavat, ovat keksittyjä ja tekevät vahinkoa oikeille ihmetöille. Hän määräsi ja asetti katsastusmiehen köyhiä varten, ei niin, että tämä heitä ahdistaisi, vaan tutkimaan, olivatko he todella köyhiä; teeskennellyn raajarikkoisuuden ja tekohaavojen varjossa näet on paljon käsivarsia, jotka kykenevät varastamaan, ja terveyttä, joka sietää juopottelua. Sanalla sanoen, hän antoi niin mainioita asetuksia, että niitä noudatetaan sillä paikkakunnalla vielä tänäkin päivänä ja nimitetään »Suuren käskynhaltian Sancho Panzan asetuksiksi».