HOFFMANN. Sinä olet hullu, sinä. Keneltä se jalka katkesi: hevoselta vai mieheltä?
KALLE SAVOLAINEN. Yhäkö sitä vielä tillastat? — hevoselta neät.
HOFFMANN. Mene sitte eläinlääkärille, tolvana!
KALLE SAVOLAINEN. Alähän nyt taas vikurtele. Mie voan arvelinj, jotta eiköhän se ol yhen tekevä, — tohtorj kun tohtorj.
HOFFMANN. Mene ulos täältä!
KALLE SAVOLAINEN. Kyllähän mie — kyllä, — mutta ettäkös työ sitte anna siihen minkäänlaista risähtiä? Ahteekista pitäis soaaha jonkinlaista sekotusta, neät.
HOFFMANN. En minä ole eläinlääkäri.
KALLE SAVOLAINEN. Mutta se on kilipa-ajo hevonen ja sillä on otettu monta palakintoo, jotta rohtoloitaj sille — — —
HOFFMANN. Minä jo sanoin ett'en ole eläinlääkäri. Marssi matkaas täältä!
KALLE SAVOLAINEN. No niin, hyväst' sitte! Mutta kuulkees tohtorj, — missäs teällä assuu toinen sellainen tohtormainen?