NEITI HOLMSTRÖM. Mutta ajatelkaas, jos minä pyörryn.
HOFFMANN. Entäs sitte? Senlaisia tapahtumia olen minä paljon nähnyt.
Kas niin, käykää nyt istumaan tähän.
NEITI HOLMSTRÖM. Vaan jos te kuitenkin nukuttaisitte, ennenkun — — —
HOFFMANN. Turhuuksia. Se on vaarallista, sillä siinä useinkin voi nukkua ainiaaksi.
NEITI HOLMSTRÖM. Voi, voi! kun minua peloittaa.
HOFFMANN. Se on suotta. Niin, tuohan se on, tuo takimmainen?
NEITI HOLMSTRÖM. Ei se se ole. Kyllä sitäkin ennen särki, vaan se paikattiin, — se plombeerattiin oikein hyväksi, eikä sitä ole enään sen ko'ommin särkenyt.
HOFFMANN. Vai niin, — no se on siis tällä toisella puolella.
NEITI HOLMSTRÖM. Ei suinkaan. Siellä on tekohampaat.
HOFFMANN. Tekohampaat. No missä se viisaudenhammas sitten on? Vai onko se niitä tekohampaita kun särkee.