—Tiukalla taitaa olla välistä.
—Vuottakaahan, vuottakaa, Römperi. Mihin teillä nyt semmoinen kiire on? Herra jumala, vai leskenä! Ja neljä tai viis lasta. Ovatko kuinka pieniä?
—Noin, tuota korkuisia.
—Niin, pieniä ne tietysti ovat. Tuskin siitä on enemmän kuin kymmenkunta vuotta, kun hänet vietiin Kuopiosta. Ooho, sentää!
Lopo pani kätensä ristiin polven ympäri ja vaipui ajatuksiin.
—Kymmenkunta vuotta, ei enempää.
—No, joko minä nyt saan mennä?
—Ei, ei! Ei vielä.
Lopo kaappasi ylös, käsi hapuili taskua taas.
—Hyvä oli, ettei pantu tätä viinaan. Sukkiako se tahtoi neulottaa, raukka? Lapsilleen, niinkö?